Kysy asiantuntijalta 11.11.2020: Itsemyötätunnon taito

Kysy asiantuntijalta -verkkokeskustelusarjassa oli viidennellä kerralla aiheena itsemyötätunnon taito. Kysymyksiin oli vastaamassa terapeutti Heli Suutari.

Blogi-kysy-asiantuntijalta.jpg

Itsemyötätunto ≠ itsekeskeisyys

Heli Suutarin mukaan itsemyötätunto saattaa kuulostaa terapiatermiltä. Siihen saattaa liittyä myös väärintulkintoja puoleen tai toiseen.

  • Itsemyötätunto ei ole itsekeskeisyyden synonyymi.
  • Itsemyötätunto on ystävällistä suhtautumista itseä kohtaan – myös vaikeina hetkinä.

Itsemyötätunto on siis melko helposti määriteltävissä. Sen toteuttaminen käytännössä onkin haastavampaa.

Kun menee hyvin, kenen tahansa on helppoa olla itselleen ystävä. Kun menee huonosti, itsensä moittiminen maksimoi omaa kurjuutta. Jotkut ovat myös oppineet moittimaan ja sättimään itseään tilanteesta riippumatta.

Itsemyötätunto >>> lohduttaminen

Itsemyötätunto on kokonaisvaltaista, ei ainoastaan tietylle elämänalueelle tai tietynlaiseen tilanteeseen kuuluvaa. Heli Suutarin mukaan itsemyötätunto kiteytyy sanaan lohduttaminen. Jos ei osaa tarjota itselleen empatiaa, ei ulkoa saatu myötätunto kosketa.

Ulkosuomalaisilla on erityinen tilaus itsemyötätunnolle. Lähes mikä tahansa muutos tuntuu isolta, kun kotimaan kaltaisia turvaverkkoja ei välttämättä ole.

Keskustelussa esiinnouseita käytännön vinkkejä:

  • Omaa tilannetta voi katsoa ulkopuolelta: millaisen neuvon antaisit läheisesi ollessa vastaavassa tilanteessa.
  • Tsemppipuhe itselle (vaikka ääneen!)
  • Apua kannattaa rohkaistua pyytämään
  • Tarjottu apu kannattaa ottaa vastaan

Heli Suutari vertasi ulkosuomalaisen tottumista uuteen asuinmaahan lapsen kehitykseen: vaiheittainen kulttuuriin ja tapoihin tutustuminen ja niiden oppiminen, kielitaidon ja kommunikaation kehittyminen jne.

Monien ulkosuomalaisten mielissä kummittelee Heli Suutarin maitojunasyndroomaksi kutsuma pelko ja häpeä muiden ihmisten reaktioista, kun kertoo sopeutumisvaikeuksista uudessa asuinmaassa tai paluun jälkeen kotimaassa. Asuinmaasta riippumatta voi olla vaikea kertoa tuntemuksistaan. Muut ulkosuomalaiset voivat pahastua, jos valituksen kohteena on uusi asuinmaa. Suomeen palaajan tekemiä vertailuja aiempaan asuinmaahan voidaan torjua kielteisinä.

Itsemyötätuntoharjoituksia

Itsemyötätuntoa voi Heli Suutarin mukaan oppia ja vahvistaa harjoittelemalla. Kyseessä on koko elämänmittainen prosessi, ei lyhytkurssi. Sinnikkyys ja jokapäiväiset, toistuvat yritykset olla ystävällinen itseä kohtaan johtavat myönteisiin muutoksiin omassa ajattelutavassa.

Erityisen tärkeää ystävällinen, armollinen suhtautuminen itseä kohtaan on koronaepidemian aikana. Monet ovat alkaneet uupua odottaessaan tilanteen parantumista, rajoitusten poistumista, paluuta aiemman kaltaiseen; vanhaan tuttuun. Uupuminen aiheuttaa pahaa oloa, fyysistä väsymystä, syyllisyydentunnetta omasta jaksamattomuudestaan.

Kaksi koria

Kuvittele mielessäsi tai merkitse paperille kaksi koria. Kuvittele/listaa yhteen koriin asioita, joihin voit itse vaikuttaa ja toiseen puolestaan asioita, joihin et voi itse vaikuttaa.

Esimerkiksi iltaisin tehtynä harjoitus voi rauhoittaa mieltä.

Lohtulauseet

  • Ei mitään hätää
  • Selviydyn, vaikka nyt onkin vaikeaa
  • Tämäkin menee ohi
  • Minussa on voimaa
  • Minulla on aikaa. Voin edetä pienin askelin.
  • Kaikki kääntyy hyväksi.

Puhu itsellesi lempeästi

Pohdi kirjoittaen, miten voisit korjata vanhoja väärinkäsityksiäsi ja puhua itsellesi niin kuin olisit paras kaverisi

  • Vanha, totuttu puhe itsellesi: ”Valitus sikseen, nyt otan itseäni vain niskasta kiinni…”
  • Uudenlainen, ystävällinen puhe itsellesi: ”On todella kurja fiilis tänään. Teen sen mitä pystyn, ja illalla lepäilen ja lataan akkuja. Saan olla takki tyhjänä, huomenna on uusi päivä.”

Yhteenveto verkkokeskustelusta: Perhe maailmalla -projekti/Kristiina Andreasson

Asiantuntija: Heli Suutari

Verkkokeskustelussa asiantuntijana ollut Heli Suutari on itsekin ulkosuomalainen. Hän kotoisin Kempeleestä Pohjois-Pohjanmaalta. Mutkien kautta Heli Suutari päätyi Liègeen, Belgiaan, jossa hän elää miehensä ja tyttärensä kanssa.

Heli kuvailee itseään näin:

– Kokeiltuani eurokraatin elämää vaihdoin alaa ja toimin nykyään yksilö- ja pariterapeuttina ulkosuomalaisten ja muiden ekspatriaattien parissa. Pohjimmiltaan olen aina historiaa opiskellut humanisti.

Heli Suutarilta on julkaistu kirjat ”Kaikki kääntyy hyväksi – 365 ajatusta itsensä auttamisesta” (Atena 2019) ja ”Kaikki kääntyy hyväksi – Harjoituskirja” (Atena 2020). Helu Suutarin kolumneja voit lukea Perhe maailmalla -blogista.

Kysy asiantuntijalta -verkkokeskustelusarja

Keskiviikkoisin klo 19-20.30 (Suomen aikaa)

14.10. Yksinäisyyden tunne uudessa maassa/Heli Suutari
21.10. Omat voimavarat käyttöön /Teija Eskola ja Tuija Laitinen, Mielenterveyden keskusliitto
28.10. Yhteisöllisyys jaksamisen tukena/Matti Rintamäki, Merimieskirkko
4.11. Miten hahmotan tulevaisuutta ulkosuomalaisena?/Saara Mughal, Merimieskirkko
11.11. Itsemyötätunnon taito/yksilö- ja pariterapeutti Heli Suutari
18.11. Resilienssi – Myönteisen selviytymisen taito/Ilona Taimela, Ilmiömuotoilu Oy
25.11. Paluumuutto: miten luopua vanhasta ja luoda uutta tilalle?/Ilona Taimela, Ilmiömuotoilu Oy

Jokaisessa jaksossa on oma aiheensa ja kysymyksiin on vastailemassa alan asiantuntija.