Kysy asiantuntijalta -verkkokeskustelu 14.10.2020

Kysy asiantuntijalta -verkkokeskustelusarjan avauksessa aiheena oli yksinäisyyden tunne uudessa maassa. Kysymyksiin oli vastaamassa terapeutti Heli Suutari.

Blogi-kysy-asiantuntijalta.jpg

Yksinäisyyden eri lajit

Yksinäisyys jaetaan sosiaaliseen ja emotionaaliseen yksinäisyyteen.

Sosiaalinen yksinäisyys tarkoittaa sosiaalisten suhteiden vähyyttä tai puuttumista kokonaan. Useimmiten yksinäisyydestä puhuttaessa tarkoitetaan juuri tätä, merkityksellisten ihmissuhteiden puuttumista.

Jos ihminen tuntee yksinäisyyttä, vaikka olisikin muiden seurassa, puhutaan emotionaalisesta yksinäisyydestä. Sosiaalisten kontaktien olemassaolo ja/tai määrä ei siis automaattisesti ole vastakohta yksinäisyyden tunteelle.

Ulkosuomalaiset saattavat kokea kumpaakin näistä yksinäisyyden lajeista: uudessa asuinmaassa ei esimerkiksi löydy omaa, sopivaa viiteryhmää tai toivotun sydänystävän sijaan ihmissuhteet ovat ennemminkin pintapuolisia tuttavuuksia. Esteitä voivat olla mm. kielitaidon puutteellisuus tai uusi kulttuuri.

Yksinäisyydentunnetta on turha hävetä. Toisaalta sosiaalinen yksinäisyys voi olla myös oma, vapaaehtoinen valinta.

Itseinhosta itsemyötätuntoon

Monelle ulkosuomalaiselle on tuttua havainto siitä, ettei yksinäisyydestään uudessa asuinmaassa halua tai suorastaan kehtaa puhua Suomeen jääneille läheisilleen.

Syitä on monia: pohdinnat yksinäisyydestä voidaan kuitata valittamiseksi, aikaistettu muutto Suomeen puolestaan maitojunalla paluuksi. Ulkosuomalaisen ongelma saatetaan sivuuttaa itsepä lähdit, oma valintasi -tyyppisillä kommenteilla. Tämä kaikki lisää häpeän ja epäonnistumisen tunnetta, ja saattaa tehdä ajatuksen Suomeen paluusta hyvin vaikeaksi.

Heli Suutarin mielestä tällaisessa tilanteessa tarvitaan armollisuutta itseä kohtaan ja itsemyötätuntoa. Elämässä tulee jatkuvasti eteen valintoja ja jokaisen tehdyn valinnan kääntöpuolena voi olla jotakin yllättävää. Sellaisesta puhuminen ei ole valittamista.

Suhtautuminen yksinäisyyteen ja ystävyyksien taso

Ystäviä etsiessään kannattaa pohtia omia tarpeitaan lukumäärän ja ihmissuhteen laadun osalta.

Mitään standardia sosiaalisten suhteiden lukumäärälle ei ole. Ystävien lukumäärä ei ole mittari omalle onnistumiselle.

Myös kaipaamansa ystävyyden laatua on hyvä miettiä. Yhdelle voi kaksi läheistä ystävää olla tarpeeksi, toinen tuntee tarvitsevansa ainakin kymmenen. Jokaisen uuden tuttavuuden ei myöskään tarvitse syventyä sydänystävyydeksi. Läheiset ystävät voivatkin olla Suomessa ja jo lähtökohtaisesti uudessa asuinmaassa syntyneet tuttavuudet ovat luonteeltaan erityyppisiä.

Toimivia tapoja yksinäisyyden peittoamiseen

Ystävien tekeminen tai tavoitteellinen hankkiminen voi olla ajatuksena outo tai vieras. Määrätietoisuus ja tavoitteellisuus ovat kuitenkin hyviä asioita, jos yksinäisyys tuntuu ongelmalta. Heli Suutarin johdolla keskustelussa listattiin vinkkejä uusien sosiaalisten suhteiden etsimiseen.

  • Konkreettinen toimintasuunnitelma: Lista paikoista, missä ja milloin ihmisiä voisi tavata sekä aikataulu itselle (ensi viikolla, ensi kuussa, tänä vuonna)
  • Harrastukset ovat luonteva tapa tavata muita: Aloita uusi harrastus tai jatka aiempaa harrastusta
  • Tee aloite yhteydenpitoon tuttavan kanssa. Laita itsesi likoon: kerro suoraan etsiväsi ystävää
  • Kutsu naapurisi/työkaverisi kylään
  • Ylitä kielimuuri: uskalla tehdä virheitä käyttäessäsi vierasta kieltä – perfektionismi on oman itsen pahin vihollinen

Valitettavasti tällä hetkellä koronasta johtuva poikkeuksellinen tilanne tuo omat lisähaasteensa uusien ihmissuhteiden luomiseen tai uuteen yhteisöön (esimerkiksi työpaikka, asuinalue, asuinmaa) tutustumiseen ja integroitumiseen.


Kiitos tilaisuuden osallistujille vilkkaasta keskustelusta!

Kiitokset myös keskustelun johdattelusta Heli Suutarille, joka tuli pikahälytyksellä lähetykseen tuuraajaksi.

Yhteenveto verkkokeskustelusta: Perhe maailmalla -projekti/Kristiina Andreasson

Asiantuntija: Heli Suutari

Ensimmäisessä verkkokeskustelussa asiantuntijana ollut Heli Suutari on itsekin ulkosuomalainen. Hän kotoisin Kempeleestä Pohjois-Pohjanmaalta. Mutkien kautta Heli Suutari päätyi Liègeen, Belgiaan, jossa hän elää miehensä ja tyttärensä kanssa.

Heli kuvailee itseään näin:

– Kokeiltuani eurokraatin elämää vaihdoin alaa ja toimin nykyään yksilö- ja pariterapeuttina ulkosuomalaisten ja muiden ekspatriaattien parissa. Pohjimmiltaan olen aina historiaa opiskellut humanisti.

Heli Suutarilta on julkaistu kirjat ”Kaikki kääntyy hyväksi – 365 ajatusta itsensä auttamisesta” (Atena 2019) ja ”Kaikki kääntyy hyväksi – Harjoituskirja” (Atena 2020). Helu Suutarin kolumneja voit lukea Perhe maailmalla -blogista.

Kysy asiantuntijalta -verkkokeskustelusarja

Keskiviikkoisin klo 19-20.30 (Suomen aikaa)

  • 14.10. Yksinäisyyden tunne uudessa maassa/Heli Suutari
  • 21.10. Omat voimavarat käyttöön /Teija Eskola ja Tuija Laitinen, Mielenterveyden keskusliitto
  • 28.10. Yhteisöllisyys jaksamisen tukena/Matti Rintamäki, Merimieskirkko
  • 4.11. Miten hahmotan tulevaisuutta ulkosuomalaisena?/Saara Mughal, Merimieskirkko
  • 11.11. Itsemyötätunnon taito/Teija Eskola ja Tuija Laitinen, Mielenterveyden keskusliitto
  • 18.11. Resilienssi – Myönteisen selviytymisen taito/Ilona Taimela, Ilmiömuotoilu Oy
  • 25.11. Paluumuutto: miten luopua vanhasta ja luoda uutta tilalle?/Ilona Taimela, Ilmiömuotoilu Oy

Jokaisessa jaksossa on oma aiheensa ja kysymyksiin on vastailemassa alan asiantuntija. Kysymyksiä saa lähettää ennakkoon sekä esittää lähetyksen aikana. Ilmoittautuneille lähetetään linkki tapahtumaan päivää ennen tapahtumaa. Kysymykset käsitellään nimettöminä.

Ilmoittautuminen: https://link.webropolsurveys.com/S/8B35F478F6934E5F