Varsinaisen teeman lisäksi pohdittiin identiteettikysymyksiä ja kulttuurisokkia sekä erityisesti lasten ja nuorten sopeutumista lähtö- ja/tai paluumuuttoon.
Resilienssi
Resilienssi-termi on epidemian aikana viime kuukausina noussut esiin toistuvasti.
Termin määrittely ja suomenkielisen vastineen hakeminen herättivät osallistujissa vilkasta keskustelua. Resilienssi koettiin teflonpintaisuutena tai suomalaisen sisun ilmentymänä, jonka kääntöpuolena tai vaarana saattaa olla jopa toksinen positiivisuus.
Ilona Taimelan mukaan resilienssi on sietokykyä laajempi käsite. Kyse ei ole pelkästään sietämisestä vaan mukana on aina myös muutosta. On oltava resilientti oppiakseen uutta.
Resilienssin voidaankin ajatella tarkoittavan tietynlaista muutoskyvykkyyttä. Esimerkiksi muutto ulkomaille tai paluumuutto Suomeen vaativat tietynlaista resilienssiä: se alentaa mukavuusalueen raja-aitaa.
Olipa kyse lähtö- tai paluumuutosta, haasteellisinta sopeutuminen on teineille ja ikääntyneille. Lapset (nuoret) eivät ole muuttopäätöstä tehneet, lähtö tutusta ympäristöstä ei ilahduta tai innosta. Etenkin teineille on tärkeää kuulua ryhmään, olla kuin muutkin. Ikääntyneet eivät puolestaan halua muutosta, vaikka olisivatkin muuttaneet monta kertaa.
Resilienssin kehittäminen
Resilienssin kehittämisen kulmakivet Ilona Taimelan mukaan
- Kriisit eivät aina ole ongelma
- Muutos on jatkuvaa
- Tee tavoitteita, joita kohti etenet
- Toimi päättäväisesti
- Etsi oppimismahdollisuuksia
- Ajattele myönteisesti
- Pidä asiat perspektiivissä
- Pidä toivoa yllä
Kulttuurisokki ja resilienssi
Ulkomaille muuttoon kannattaa valmistautua ennakkoon.
Valmistautuminen on suositeltavaa, vaikka olisi jo aiempaakin kokemusta ulkomailla asumisesta. Jokainen maa on muuttajan näkökulmasta omanlaisensa. Lisäksi myös muuton peruste vaikuttaa käytännön asioihin ja tulevaan, uuteen arkeen. On eri asia muuttaa ulkomaille muutamaksi kuukaudeksi opiskelijavaihtoon kuin useaksi vuodeksi puolison työkomennuksen vuoksi. Ulkomaille muuttoon voi sisältyä myös oman tai perheenjäsenen elämäntilanteen muitakin isoja muutoksia, vaikkapa jääminen pois työelämästä.
Valmistautumisesta huolimatta voi kulttuurisokki voi aiheuttaa monenlaisia tuntemuksia. Negatiivisia tuntemuksia voivat olla mm. apatia, hermostuneisuus, koti-ikävä, stressi, unettomuus ja ylireagointi. Positiivisia puolestaan huomaavaisuus, uteliaisuus, oppimishalu ja optimistisuus.
Negatiivisten tuntemusten iskiessä on yritettävä siirtää ajatuksiaan muualle. Hyviä keinoja ovat esimerkiksi liikunta ja kulttuuri eri muodoissaan. Negatiivisten tuntemusten kanssa ei pidä jäädä yksin, vertaistukea voi löytää mm. someryhmistä.
Kulttuurisokkitila ei ole psyykelle hyväksi, siihen ei saa jäädä vuosikausiksi. Tilanne on pakko ratkaista. Ratkaisu on tietysti parhaimmillaan akkulturaatio eli sopeutuminen uuteen [asuinmaan] kulttuuriin. Joskus ainoa ratkaisu voikin olla poismuutto.
Resilientti ihminen voi kuitenkin haasteiden kautta tai niistä selviytyessään saada rikkautta elämäänsä ja kasvaa ihmisenä.
Yhteenveto verkkokeskustelusta: Perhe maailmalla -projekti/Kristiina Andreasson
Asiantuntija: Ilona Taimela
Verkkokeskustelussa asiantuntijana oli Matkalaukkulapset ry:n perustaja ja kasvatustieteilijä Ilona Taimela, jolla on myös pitkä omakohtainen kokemus ulkosuomalaisuudesta.
Kysy asiantuntijalta -verkkokeskustelusarja
Keskiviikkoisin klo 19-20.30 (Suomen aikaa)
14.10. Yksinäisyyden tunne uudessa maassa/Heli Suutari
21.10. Omat voimavarat käyttöön /Teija Eskola ja Tuija Laitinen, Mielenterveyden keskusliitto
28.10. Yhteisöllisyys jaksamisen tukena/Matti Rintamäki, Merimieskirkko
4.11. Miten hahmotan tulevaisuutta ulkosuomalaisena?/Saara Mughal, Merimieskirkko
11.11. Itsemyötätunnon taito/yksilö- ja pariterapeutti Heli Suutari
18.11. Resilienssi – Myönteisen selviytymisen taito/Ilona Taimela, Ilmiömuotoilu Oy
25.11. Paluumuutto: miten luopua vanhasta ja luoda uutta tilalle?/Ilona Taimela, Ilmiömuotoilu Oy
Jokaisessa jaksossa on oma aiheensa ja kysymyksiin on vastailemassa alan asiantuntija. Kysymyksiä saa lähettää ennakkoon sekä esittää lähetyksen aikana. Ilmoittautuneille lähetetään linkki tapahtumaan päivää ennen tapahtumaa. Kysymykset käsitellään nimettöminä.