Kysy asiantuntijalta 25.11.2020: Paluumuutto

Tällä erää viimeisessä Kysy asiantuntijalta -verkkokeskustelussa oli aiheena paluumuutto.

Blogi-kysy-asiantuntijalta.jpg

Maailmankansalaisen juuristo

Paluumuutossa on periaatteessa kyse luopumisesta ja uuden löytämisestä. Vaikka paluu kotimaahan olisikin sujunut suunnitellusti, voi silti seurata – yllättäenkin! – kulttuurisokki.

Ilona Taimelan mukaan on tärkeää ymmärtää, että ihmisen identiteetti on moninainen ja dynaaminen. Ulkomailla asumisen kestosta riippumatta identiteetti muuttuu, kehittyy toinen kulttuuri-identiteetti. Paluumuuton jälkeinen kulttuurisokki, näiden eri identiteettien välinen kohtaaminen, voi aiheuttaa pitkänkin pohdinnan. Sopeutuminen voi kestää odotettua kauemmin.

Ilona Taimela vertasi toisiinsa männyn ja kuusen juuria. Kuusella on moneen suuntaan levittäytyvä juuristo. Hyvin erilainen tilanne on männyllä. Kuusi on kuin maailmankansalainen, jolla on yksittäiseen kohtaan kiinnittyneen juuren sijaan monitahoinen juuristo.

Taimelan mukaan olisi hyvä löytää itselleen viiteryhmä – jokaisen meistä on tärkeä kuulua johonkin. Viiteryhmä voi löytyä vaikkapa muista ulkomailla asuneista suomalaisista, vaikkei asuinmaa olisikaan ollut sama.

Paluumuutto – hankalin muutto?

Paluumuuttoon voi liittyä sopeutumishankaluuksia ja ulkopuolisuuden tunnetta.

Paluu on samanaikaisesti vanhasta luopumista ja uuden luomista. Menneen ikävöinti tekee tulevaisuuteen suuntautumisesta vaikeaa. Ikävä saattaa kohdistua vain ajatukseen, mielikuvaan. Uudessa asuinmassa on muistanut kotimaastaan ehkä ainoastaan hyviä puolia, sama pätee paluumuuton jälkeen puolestaan entiseen asuinmaahan.

Hankaluuksia aiheuttavat mm. palaajaan kohdistuvat odotukset, olipa kyse lähipiiristä tai satunnaisesti vaikkapa työssä tai opiskelussa tavattavista ihmisistä. Voi tulla myös käytännön hankaluuksia: Ulkomailla työssä tai opinnoissa kertynyttä osaamista ei pääsekään hyödyntämään tai sitä ei arvosteta Suomessa. Lasten ja nuorten paluuhaasteena voi puolestaan koulussa, opinnoissa ja harrastuksissa olla huonompi äidinkielen taito. Epidemia-aika lisää palaamishaasteita, koska fyysinen läsnäolo pitää korvata etäyhteyksillä.

Paluussa tarvitaan resilienssiä. Vaikka tietäisi paluun olevan tilapäinen, ei ole rakentavaa pysytellä välitilassa. Silloin ei pysty olemaan läsnä tässä hetkessä, eikä myöskään saamaan pärjäämisen kokemusta.

Ilona Taimela päätti tilaisuuden optimistiseen viestiin paluumuuttajille ja paluumuuttoa suunnitteleville: Kulttuurisokissakin voi nähdä positiivisia puolia – kaikesta selviää!

Yhteenveto verkkokeskustelusta: Perhe maailmalla -projekti/Kristiina Andreasson

Lisää aiheesta

Paluuaiheisia artikkeleita Perhe maailmalla -blogissa

Asiantuntija: Ilona Taimela

Verkkokeskustelussa asiantuntijana oli Matkalaukkulapset ry:n perustaja ja kasvatustieteilijä Ilona Taimela, jolla on myös pitkä omakohtainen kokemus ulkosuomalaisuudesta.

Kysy asiantuntijalta -verkkokeskustelusarja

14.10. Yksinäisyyden tunne uudessa maassa/Heli Suutari
21.10. Omat voimavarat käyttöön /Teija Eskola ja Tuija Laitinen, Mielenterveyden keskusliitto
28.10. Yhteisöllisyys jaksamisen tukena/Matti Rintamäki, Merimieskirkko
4.11. Miten hahmotan tulevaisuutta ulkosuomalaisena?/Saara Mughal, Merimieskirkko
11.11. Itsemyötätunnon taito/yksilö- ja pariterapeutti Heli Suutari
18.11. Resilienssi – Myönteisen selviytymisen taito/Ilona Taimela, Ilmiömuotoilu Oy
25.11. Paluumuutto: miten luopua vanhasta ja luoda uutta tilalle?/Ilona Taimela, Ilmiömuotoilu Oy