Kysy asiantuntijalta 4.11.2020: Oman tulevaisuuden hahmotus

Kysy asiantuntijalta -verkkokeskustelusarjan neljännellä kerralla aiheena oli oman tulevaisuuden hahmotus ulkosuomalaisena. Keskustelua johdatteli Saara Mughal Merimieskirkosta.

Blogi-kysy-asiantuntijalta.jpg

Ulkosuomalaisuuden keskeiset palaset

Muutto: Lähdenkö?

Varsinkin, jos kyseessä on ensimmäinen ulkomaanmuutto, pohdittavaa riittää niin käytännön asioissa kuin omissa odotuksissa ja peloissakin. Lähtöpäätöstä kannattaakin harkita huolellisesti.

Kun lähtöpäätöksen on tehnyt, voi keskittyä suunnittelemaan tulevaisuuttaan uudessa asuinmaassa.

Eräs keskeinen kysymys on ulkomailla asumisen kesto. Työ- tai opiskelupaikka vaikuttavat oleskelun kestoon, täysin tyhjän päälle pelkästään seikkailunhalusta lähtöä pidemmäksi aikaa Saara Mughal ei suosita. Irtiotot ja sapattivuodet ovat asia erikseen.

Sopivien yhteisöjen etsiminen jo ennakkoon tulevasta asuinpaikasta sekä ratkaisujen tekeminen esimerkiksi Suomen tukikohdan osalta ovat nekin tärkeä osa lähtömuuton järjestelyjä.

Vaikka viisivuotissuunnitelmaa ei itselleen laatisikaan, on jo lähtiessä hyvä kuitenkin päättää, kuinka kauan uudessa asuinmaassa tulee pysymään – tuli mitä tuli. Itselle asetettu aikaraja voi olla esimerkiksi puoli vuotta tai vuosi. Itselle asetettu aikaraja myös vapauttaa: ei tarvitse muuton jälkeen päivittäin miettiä, lähteekö pois. On myös hyvä muistaa, että jokaiselle meistä tulee asuinpaikasta ja -maasta riippumatta silloin tällöin tunne siitä, että nyt ei nappaa!

Uudessa asuinmaassa: ylpeästi ulkosuomalainen väliinputoaja

Varmaan jokaiselta ulkosuomalaiselta on uudessa asuinmaassa kysytty ”Kauanko aiot täällä olla?” Jäänrikkojakysymyksen taustalla voi olla myös käytännön seikka. Kysyjä haluaa tietää, kannattaako tähän tuttavuuteen panostaa, jos toinen onkin lähdössä hyvin pian muualle.

Ulkosuomalaisuus tuokin elämään tietynlaisen pysyvän epävarmuuden. Asumisen kestoon uudessa asuinmaassa vaikuttavat ulkoiset tekijät, esimerkiksi yleinen maailmantilanne, asuinmaan/alueen turvallisuus ja epidemiat sekä itseen liittyvät tekijät kuten omat (sekä perheenjäsenten) kokemukset ja juurtuminen ja työtilanne.

Epävarmuuden tunne voi aiheuttaa jopa voimakasta ahdistusta. Epävarmuuteen voi kuitenkin tottua ja turtua, sitä voi oppia myös sietämään. Epävarmuuteen ja epämääräisyyteen ei kannata jäädä vellomaan!

Eräs selviytymiskeino on suunnitelmien tekeminen. Suunnitelmat voivat olla hyvinkin löyhiä, mutta ne vahvistavat tunnetta oman elämän hallinnasta. Löyhienkin suunnitelmien tekeminen ja niissä pysyminen auttaa myös alkuunsa arjen rakentamisessa.

Lähtömuuton yhteydessä asettamansa aikarajan tueksi voi miettiä uuden asuinmaan avaintekijöitä: mitä pitää tapahtua, että jään/mitä pitää tapahtua, että lähden pois? Kannattaa aina myös pitää mielessä, että tulevaisuus on asuinpaikasta riippumatta kaikille epävarma.

Ulkosuomalaisen identiteetti voi olla vapauttava, voi tuntea olevansa ylpeästi väliinputoaja. Saara Mughal siteerasi Sokratesta: ”Olen kotoisin maailmasta.” Toisaalta muuton jälkeen ei välttämättä tunnekaan enää olevansa kotona missään; ei kuulukaan enää minnekään. Saara Mughalin mukaan nimenomaan ns. sitku-elämä voi luoda näköalattomuutta ja tunteen juurettomuudesta. Uudessa asuinmaassa onkin erittäin tärkeää esimerkiksi tehdä ympäristönsä kodikkaaksi.

Paluu: Uusiin kuvioihin

Paluu ei ole niin yksinkertainen kuin voisi kuvitella. Paluuta kannattaakin suunnitella yhtä huolellisesti kuin lähtömuuttoa. Lähtö- ja paluumuuton käytännön asioista on olemassa myös oppaita.

Paluuseen liittyy erityyppisiä käytännön kysymyksiä. Osittain ne riippuvat paluumuuttajan iästä ja perheestä:

  • tarvitseeko joku perheessä kielikurssia? tarvitaanko jollekulle perheenjäsenelle oleskelulupa? miten lasten koulunkäynti järjestetään?
  • onko Suomessa odottamassa työpaikka? onko oma osaaminen vanhentunutta? miten suomalaisilla työmarkkinoilla suhtaudutaan kansainväliseen kokemukseen?
  • onko Suomessa valmiina tukikohta? millaisia asumismuotoja on tarjolla iäkkäälle palaajalle?

Paluuseen liittyy monenlaisia muitakin haasteita: Suomeen paluun jälkeen voi olla isokin ikävä lähtömaata ja sen kulttuuria. Ulkomailla asuessaan on muuttunut itse, mutta muutosta on tapahtunut myös Suomessa ja sinne jääneissä läheisissä ihmisissä.

Palaajalta voidaan Suomessa myös kysellä ärsytykseen asti, koska hän on lähdössä seuraavan kerran pois.

Tulevaisuuden epävarmuus

Korona on muuttanut myös monen ulkosuomalaisen suunnitelmia: Suomen-vierailuja ei ole voinut totuttuun tapaan tehdä viime kuukausina, asuinmaassakin saattaa olla tiukkoja rajoituksia liikkumisessa, tulossa saattaa olla etäjoulunvietto verkossa.

Koronan takia on voinut alkaa suunnitella paluuta Suomeen – tai paluumuutto on tapahtunut äkisti ja suunnittelematta esimerkiksi töiden loputtua.

Erityisesti epidemia-aikana tulevaisuus ja sen epävarmuus mietityttää ketä tahansa, asuipa missä tahansa. Jokaisella pitäisikin olla joku toinen ihminen tai yhteisö, jonka kanssa pohtia itseä mietityttäviä asioita.

Tällainen yhteisö voi olla vaikkapa Merimieskirkko. Ulkosuomalaisille ja yleisemmin muillekin expateille on tarjolla myös verkossa terapiapalveluja. Pääasia, ettei jää etenkään ahdistavien ajatusten kanssa yksin.

Yhteenveto verkkokeskustelusta: Perhe maailmalla -projekti/Kristiina Andreasson

Asiantuntija: Saara Mughal, Merimieskirkko

Saara Mughal työskentelee Hampurin merimieskirkon sosiaalikuraattorina. Hän kuvailee itseään ja työtään näin:

– Koulutukseltani olen yhteisöpedagogi AMK. Suurimman osan työurastani olen tehnyt erityisnuorisotyön parissa Suomessa. Entisessä työssäni olen tehnyt paljon asiakastyötä mm. nuorten kanssa, jotka pohtivat ulkomaille muuttoa, tai muutoin kansainvälisen kokemuksen hankkimista, ja auttanut heitä kyseisessä prosessissa. Lisäksi työni etsivänä nuorisotyöntekijänä on keskittynyt pitkälti nuorten tulevaisuuden suunnittelun tukemiseen.

– Työt Saksan ulkosuomalaisten sosiaalikuraattorina aloitin tänä syksynä, mutta ulkosuomalaisten ongelmat ja elämä ovat tulleet minulle jo tutuiksi aiemmin omakohtaisen kokemuksen myötä: olen asunut ennen Saksaan muuttoa Portugalissa sekä lapsuudessa Keniassa.

Kysy asiantuntijalta -verkkokeskustelusarja

Keskiviikkoisin klo 19-20.30 (Suomen aikaa)

14.10. Yksinäisyyden tunne uudessa maassa/Heli Suutari
21.10. Omat voimavarat käyttöön /Teija Eskola ja Tuija Laitinen, Mielenterveyden keskusliitto
28.10. Yhteisöllisyys jaksamisen tukena/Matti Rintamäki, Merimieskirkko
4.11. Miten hahmotan tulevaisuutta ulkosuomalaisena?/Saara Mughal, Merimieskirkko
11.11. Itsemyötätunnon taito/Heli Suutari
18.11. Resilienssi – Myönteisen selviytymisen taito/Ilona Taimela, Ilmiömuotoilu Oy
25.11. Paluumuutto: miten luopua vanhasta ja luoda uutta tilalle?/Ilona Taimela, Ilmiömuotoilu Oy

Jokaisessa jaksossa on oma aiheensa ja kysymyksiin on vastailemassa alan asiantuntija. Kysymyksiä saa lähettää ennakkoon sekä esittää lähetyksen aikana. Ilmoittautuneille lähetetään linkki tapahtumaan päivää ennen tapahtumaa. Kysymykset käsitellään nimettöminä.