Miten valmistella lasta lähtöön?

Muuttoon saattaa liittyä paljon hämmennystä. Sekä lasta että vanhempaa voi jännittää, kuinka sopeutuminen uuteen asuinmaahan onnistuu.

Lähtö-Miten-valmistella-lasta-lähtöön-Senni-Jyrkiäinen-Lapsi-ja-kartta.jpg

Muutto ulkomaille voi olla lapsen näkökulmasta odotettu ja myönteinen asia – tai tapahtua enemmän pakon edessä. Joskus oman muuttohälinän keskellä vanhemman voi olla vaikea muistaa, että lapsi joutuu muuton myötä kohtaamaan suuren muutoksen ja sopeutumaan uuteen. Se voi pelottaa ja ahdistaa lasta, ja tutusta luopuminen voi tuoda myös surun tunteita.

Aikuiset ja lapset reagoivat erilaisiin muutoksiin yksilöllisesti. Toiset ovat sopeutuvampia ja joustavampia, toiset vaativat enemmän aikaa tottuakseen uuteen. Itkuisuutta, kiukkuisuutta ja muita niin sanotusti normaaleja reagointeja ei tarvitse pelästyä.

Moni vanhempi syyllistyy helposti ja miettii muuton vaikutuksia lapseensa. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka itse muutto voi tuoda pintaan vaikeita tunteita, niin se ei ole pahimmasta päästä, mitä lapsen eteen voi tulla. Parhaimmillaan onnistunut muutto kasvattaa lapsessa tunnetta omasta selviämisestä ja pystyvyydestä. Tämä kokemus on arvokas, kun lapsi kohtaa myöhemmin muutoksia elämässään.

Sopeutumisen kannalta olennaisinta on, että lapsi saa edelleen kasvaa turvallisessa ympäristössä hänestä huolehtivien vanhempien ja muun perheen kanssa. Tärkeää on, että lapsi voi tuoda julki myös vaikeita tunteitaan, ja niistä voidaan keskustella yhdessä. Lapselle pitää välittää tunne siitä, että vanhempi kestää hänen tunnereaktionsa.

Vanhemman kannattaa lähestyä muuttoa positiivisesti ja yrittää olla tartuttamatta mahdollista omaa muuttostressiä lapseen. Lapsen kysymyksiin kannattaa vastata rehellisesti. Vanhempi voi miettiä yhdessä lapsen kanssa, mitä mukavia asioita muuttoon liittyy. Vanhempi voi monin tavoin auttaa lastaan uudessa elämäntilanteessa.

Lapsen sopeutumisen tukeminen muutossa

  • Tehkää muutosta perheen yhteinen projekti. Lapset kannattaa ottaa mahdollisimman varhain mukaan muuton valmisteluprosessiin. Kerro lapsille muutosta yhtä aikaa.
  • Lasten on hyvä olla mukana, kun muutosta kerrotaan kasvuympäristölle (sukulaisille, ystäväperheille, harrastuskavereille, päivähoitoon ja kouluun)
  • Muuttoa kannattaa työstää vähitellen ja rauhallisesti. Muuttokohteeseen voi tutustua kartasta, lukea siihen liittyviä iltasatuja ja keskustella tulevasta muutosta.
  • Puhukaa lapsen kanssa etukäteen uudesta kodista. Maalatkaa silmien eteen lapsen tuleva huone. Miettikää, mitkä vanhat tutut huonekalut ja tavarat tulevat mukaan uuteen kotiin ja mitä uutta tarvitaan
  • Anna lapsen osallistua päätöksentekoon ikävaiheeseen sopivalla tavalla. Anna lapselle mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi tulevan huoneen sisustukseen tai värimaailmaan. Jos mahdollista, lapset on hyvä ottaa mukaan myös asuinpaikan ja -alueen valintaan.
  • Vaikka muutosta tehdään kiva asia, kertokaa myös epämukavista vaikutuksista, kuten jäähyväisistä ja siitä, että kaikkia leluja ei voi ottaa mukaan. Puhukaa siitä, kuinka ympärillä olevat ihmiset ja koulu ovat aluksi vieraita eikä kavereita ole ihan heti. Miettikää, miten tutustutte uusiin ihmisiin.
  • Pyydä lapsen opettajalta, että koulussa tai päivähoidossa tutustutaan muuttokohteeseen
  • Sovi lapsen kasvuympäristön kanssa yhteydenpidosta, muun muassa muuton jälkeisistä vierailuista, Facebook- tai Instagram -ryhmistä kuulumisten vaihtoon ja luokan/ryhmän toiminnan seuraamiseen. Sopikaa lapsen parhaiden kavereiden perheen kanssa yhteydenpitomuodoista.
  • Järjestä jäähyväisjuhlat lapsen kavereille
  • Jos mahdollista, olisi hyvä, että lapset tutustuisivat tulevaan opiskelukieleen jo kotimaassa kielikurssilla. Toinen vanhemmista tai sisarus voi tulla mukaan kurssille.
  • Jos mahdollista, ajoita muutto niin, ettei lapsen tarvitse vaihtaa luokkaa kesken lukukauden. Paras muuttoaika on usein loppukesä.
  • Tutustu koulutarjontaan heti muuttopäätöksen vahvistuttua. Suosituimpiin kansainvälisiin kouluihin on usein pitkät jonot. Jo kotimaassa kannattaa ilmoittautua kansainvälisen koulun paikkajonoon.
  • Tue lapsen jatkuvuuden tunnetta. Jatkuvuuden tunnetta tukevat pienetkin asiat: ennakkoon sovittu yhteydenpito kauempana oleviin läheisiin, tuttu harrastus, vanhasta kodista tuodut esineet tai vaikka pienet arjen rutiinit.

Lähteet

Mannerheimin lastensuojeluliitto