Muutto lapsen tai nuoren kanssa

Ulkomaille muutto on stressitekijä koko perheelle. Joskus vanhempien voi olla vaikea huomata ja ymmärtää, millaisia tunteita heidän lapsensa käyvät läpi muuton yhteydessä.

Lähtö-Vanhemmuus-Senni-Jyrkiäinen-Miten-ylläpitää-kieltä.jpg

Muutto alle kouluikäisen kanssa

Isot elämänmuutokset, kuten ulkomaille muutto, saattavat horjuttaa lapsen turvallisuuden tunnetta. Tämä on hyvin ymmärrettävää: muuton yhteydessä lähes kaikki tutut ja turvalliset elementit ovat yhtäkkiä poissa. Koska pieni lapsi ei vielä pysty luomaan tunteita tuottavista tapahtumista jäsentynyttä kokonaisuutta, muutto ja siihen liittyvät tunteet saattavat tuntua hänen mielessään melkoiselta kaaokselta.

Lapsen eri ikävaiheisiin liittyvät omat kehityksen virstanpylväänsä. Isot elämänmuutokset, kuten ulkomaille muutto, saattaa horjuttaa jo muodostunutta perusturvallisuuden tunnetta ja aiheuttaa väliaikaisia taantumia pienen lapsen kehitykseen. Esimerkiksi puheenkehitys saattaa taantua tai lapsen suhtautuminen aiemmin rakastamaansa harrastusta kohtaan muuttua. Lapsen kyky säädellä tunteita voi muuttua ainakin joksikin aikaa haasteellisemmaksi.

Muutokset kertovat todennäköisesti kamppailusta hankalien tunteiden kanssa ja aikuisen tuen tarpeesta. Lapsi tarvitseekin usein jonkin aikaa aikuisen läheisyyttä aikaisempaa enemmän sekä tukea oman tunnekokemuksensa jäsentämiseen.

Pienet lapset sopeutuvat ulkomaille muuttoon usein helpommin kuin isommat. Alle kouluikäiselle ja pienille koululaisille vanhemmat ovat tärkein viiteryhmä. Usein pienille lapsille riittää, että he saavat olla perheensä läheisyydessä.

Tutkittua tietoa ulkomaille muutosta lapsen silmin Annaleena Holopaisen artikkelissa Muutto lapsen silmin

Lastenhoito

Kun ulkomaille muutetaan alle kouluikäisen lapsen kanssa, lastenhoidon järjestämistä on mietittävä etukäteen.

  • Mistä löytää hyvä ja luotettava hoitopaikka tai lastenhoitaja?
  • Kuka auttaa vanhemman sairastuessa äkillisesti?
  • Mistä saa tilapäistä lastenhoitoapua jos haluat päästä joskus ulos aikuisten kesken?

Lähetetyn työntekijän tukena ovat todennäköisesti työnantajan järjestämät palvelut. Jos lähdet ulkomaille omatoimisesti, myös lastenhoidon järjestäminen on vastuullasi. Ilman tukiverkkoa ulkomailla asuminen voi tuntua haastavalta, jos on tottunut esimerkiksi isovanhempien apuun lastenhoidossa.

Alle kouluikäisen kanssa ulkomaille muuttavissa perheissä toinen vanhemmista on monesti alkuvaiheessa kotona lapsen kanssa. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ja lapselle pitää etsiä päivähoitopaikka etukäteen. Voi tuntua vaikealta laittaa lapsi vieraskieliseen päiväkotiin, jossa lapsi ei pysty ilmaisemaan itseään ja tarpeitaan omalla kielellään. Lapsen apuna kommunikoinnissa muiden kanssa voivat olla vaikka kuvakortit. Usein lapset myös omaksuvat uuden kielen nopeasti.

Facebookin paikkakuntaryhmien kautta voi kysellä suosituksia päivähoitopaikoista tai lastenhoitajista.

Jotkut ulkomailla asuvat perheet ottavat au pairin. Suomalaisia au paireja ulkomaille välittää mm. Nordic Nannies.

Paikallisten expat-ryhmien kautta voi etsiä itselleen ja lapselleen uusia tuttavuuksia, kahvittelu- tai leikkiseuraa. Uusiin ihmisiin voi tutustua myös leikkipuistoissa sekä harrastuksissa, joita järjestävät seurakunnat, kaupungit tai yksityiset toimijat. Monessa maassa toimii Suomi-kouluja, joissa annetaan ulkosuomalaislapsille täydentävää opetusta suomen kielessä.

Aktiviteetit ja tarjonta ovat riippuvaisia kohdemaasta ja paikkakunnasta!

Muutto murrosikäisen kanssa

Teini-ikää lähestyvä tai teini-ikäinen alkaa tehdä pesäeroa vanhempiinsa. Murrosikä on nimensä mukaisesti murrosvaihe, tärkeä siirtymä, jossa lapsi/nuori irrottautuu pikkuhiljaa (tai joskus hyvinkin räjähtävästi) perheestään ja alkaa muodostamaan omaa identiteettiään.

Uuteen maahan muuttaminen, kavereista eroaminen ja usein entistä tiiviimpi yhteiselo perheen kanssa voi tuntua nuoresta vaikealta. Lapsille ja nuorille perheen kansainvälinen muutto ei aina näyttäydy vapaaehtoisena ja maailmankuvaa avartavana projektina. Siihen liittyy myös paljon epävarmuutta, pelkoja, luopumista ja epämääräisyyttä, erityisesti tulevaisuuden suunnitelmien suhteen.

Teini-iässä sosiaalisilla suhteilla, ryhmään kuulumisella ja hyväksytyksi tulemisella on valtavan suuri merkitys hyvinvoinnille. Ystävät ovat osa identiteettiä. Mitä vanhemmasta lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää porukkaan pääseminen on.

Muuton yhteydessä koko minäkuva on luotava uudelleen. Se vaatii sinnikkyyttä, rohkeutta, uteliaisuutta ja nöyryyttä. Ummikkona on vaikeampi loistaa kouluaineissa, joissa aiemmin on ollut hyvä. Nuori saattaa ulossulkemisen pelossa tuntea tarvetta muokata itseään paikallisia normeja ja odotuksia vastaavaksi. Tällä kaikella saattaa olla vaikutuksia itsetuntoon. Paikkaansa hakiessaan nuori tarvitsee paljon tukea kotoa ja kärsivällisyyttä huoltajilta.

Oman identiteetin ja erityisyyden arvostaminen on tärkeää kehittyvälle lapselle ja nuorelle. Parhaimmassa tapauksessa omasta ”erilaisuudestaan” saa luotua brändin, jolla erottautua muista positiivisella tavalla.

Lähteet

Opetushallitus
Etäkoulu Kulkuri