Yhteydenpito sukulaisiin ja ystäviin

Erossaolo tärkeistä ihmisistä on vaikeaa muuttajalle, mutta myös Suomeen jääville läheisille.

Lähtö-Sosiaaliset-verkostot-Yhteydenpito-Kristiina-Andreasson.jpg

Läheisistä erossa oleminen herättää meissä monenlaisia tunteita: rakkautta, ikävää, surua ja joskus ristiriitaisiakin ajatuksia. Toisinaan asioiden tärkeysjärjestys ja ihmissuhteiden arvo paljastuu vasta tilanteessa, jossa olemme pitkän välimatkan päässä rakkaistamme. Fyysinen etäisyys tuo usein mahdollisuuden tarkastella asioita etäämpää ja pohtia omia ihmissuhteita uudesta näkökulmasta.

Ikävän tunteilta ei usein voi välttyä ulkomailla eikä tarvitsekaan. Vaikka ikävä on tunteena raskas, se on myös todiste siitä, että ikävöitävä asia tai henkilö on merkityksellinen.

Lähdön hetkellä on tärkeää hyvästellä läheiset läksiäisjuhlissa tai henkilökohtaisissa tapaamisissa. Läksiäiset ovat eräänlainen siirtymäriitti, joka auttaa uuteen elämänvaiheeseen siirtymisessä ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Olisi hyvä, että lähtöä voitaisiin käsitellä myös lasten koulussa tai päivähoidossa opettajan ja ikätovereiden kanssa.

Muuttuvat ihmissuhteet

Kaikki ystävyyssuhteet eivät säily muuton myötä. Toisaalta nämä suhteet olisivat voineet joka tapauksessa hiipua. Moni ystävyyssuhde kuitenkin säilyy ja saattaa jopa voimistua.

Ystävien ja sukulaisten tapaaminen harvakseltaan on eri asia kuin viikoittainen näkeminen: yhdessä oleminen on toisella tavalla intensiivistä. Läheisten kanssa kannattaa sopia, miten ja kuinka usein ollaan yhteyksissä. Yhteydenpidon olisi hyvä olla ennakoitua, osa viikkorutiinia. Lapsen yhteyksiä luokkaansa on hyvä tukea, erityisesti jos tiedossa on paluu samaan luokkaan.

On hyvä myös pohtia Suomen-visiittejä ja sopia hyvissä ajoin yhteiset pelisäännöt vierailuille.

Joskus lomailu Suomessa voi aiheuttaa ristiriitaisia tunteita. Se voidaan kokea velvoitteena, jonka laiminlyönnistä podetaan huonoa omatuntoa. Jotkut voivat vältellä Suomen-visiittejä ikävän pelosta; tuntuu helpommalta pitää etäisyyttä kotimaahan. Ahdistusta voivat aiheuttaa Suomi-lomien täyteen ahdetut aikataulut: lyhyen loman aikana yritetään tavata mahdollisimman paljon ystäviä ja sukulaisia.

Useimmiten erilaisetkin toiveet on sovitettavissa yhteen, jos on halua ja luovuutta löytää ratkaisuja. Perheen ja läheisten kanssa kannattaa käydä yhteisiä keskusteluja, joissa kerrotte avoimesti mielipiteenne ja toiveenne. Pyrkikää löytämään eri osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Usein tämä tarkoittaa kompromisseja ja monien palasten yhteensovittamista. Tärkeää on, että kaikki opettelevat ilmaisemaan kokemuksiaan ja hyväksymään toisten näkemyksiä.

Tukikohta Suomessa

Useat ulkomaille muuttavat suomalaiset säilyttävät Suomessa jonkinlaisen tukikohdan. Tukikohta voi olla kesämökki tai aiempi koti. Joskus tukikohta Suomessa voi kuitenkin olla liian kallis tai sitova vaihtoehto.

Tukikohdan säilyttäminen ylläpitää suhdetta kotimaan ja nykyisen asuinmaan välillä. Ajatus myymisestä voi tuntua liian lopulliselta tai halutaan, että asuntoon on mahdollista palata ulkomaan vuosien jälkeen.

Joskus tukikohta Suomessa voi kuitenkin olla liian kallis tai sitova vaihtoehto.

Ennen lähtöä kannattaa pohtia:

  • Aiotteko vierailla säännöllisesti Suomessa?
  • Odottavatko sukulaisenne tai ystävänne, että käytätte lomanne Suomen-vierailuun? Onko sinulla ja puolisollasi samanlaiset ajatukset lomailusta Suomessa?
  • Jääkö tukikohta Suomeen?
  • Jos tukikohtaa ei jää, missä majoitutte Suomen-vierailuilla: sukulaisten tai ystävien luona, Airbnb-asunnossa, hotellissa vai kierrättekö paikasta toiseen?

Kysymykset voivat tuntua triviaaleilta isossa muutoksessa. Näistä voi kuitenkin muodostua kynnyskysymyksiä niin perheen sisällä kuin läheisten kesken.

Ulkomailla asuva voi kokea ristipainetta erilaisten odotusten keskellä. Muiden nurkissa asuminen Suomen-lomien aikana voi tuntua raskaalta. Toisaalta välillä ajatus lomailusta jossain muualla houkuttaa, mutta velvollisuudentunne ajaa viettämään lomaa Suomessa.