Äidinkielen ja oman kulttuurin ylläpito

Sanotaan, että jokaisessa kielessä asuu kokonainen kulttuuri. Äidinkieli on merkittävä lapsen identiteetin kehittymisen kannalta.

Suomen-kielen-ja-kulttuurin-ylläpitäminen-scaled.jpg

”Äidinkieli on ihomme, muut kielet ovat vaatteita, joita voimme pukea ja riisua tarpeen mukaan.” (Tove Skutnabb-Kangas)

Ulkomaille muutettaessa vanhemmilla voi olla päällimmäisenä into siitä, että perhe oppii perusteellisesti uuden kielen. Toisinaan jopa pohditaan kotikielen vaihtamista uuden asuinmaan kieleen. Ulkomailla asuttaessa on kuitenkin hyvä tukea lapsen suhdetta äidinkieleensä ja kulttuuriinsa. Uusi kieli kyllä omaksutaan koulussa ja muissa verkostoissa.

Kieli on kommunikoinnin väline, mutta sillä on muitakin tärkeitä tehtäviä. Äidinkieli on oppimisen ja ajattelun kieli. Sen osaaminen tukee muiden kielten oppimista. Äidinkieli on yleensä myös tunteiden ilmaisun kieli, ns. sydämen kieli. Äidinkieli rakentaa itsetuntoa ja minäkuvaa, auttaa ymmärtämään omia juuriaan. Kieli sitoo lapsen perheeseen ja sukulaisiin sekä muihin Suomessa asuviin, samaa kieltä puhuviin.

Mitä nuorempi ulkomaille muuttava lapsi on, sitä suuremmassa vaarassa on äidinkielen taito: Kielen kehitys on kesken, kun ympäristön kieli muuttuu. Kodin piirissä vanhemman kanssa olevan lapsen kielen kehitys jatkuu. Kouluikäisellä lapsella vanhempien rooli äidinkielen ylläpitämisessä on olennainen. Koulussa käytetyn kielen merkitys kasvaa valtavasti, ja äidinkielen kehitys hidastuu.

Tapoja ylläpitää lapsen äidinkieltä ulkomailla

  • Puhu, lue ja kirjoita äidinkielellä lapselle ja lapsen kanssa. Vanhemman oma esimerkki ja arvostus omaa kieltä kohtaa on tärkeä.
  • Esitä Suomi ja sen kulttuuri lapsille positiivisessa valossa. Säilytä asenne, että Suomi on kotimaa/synnyinmaa, jonne palataan vielä takaisin.
  • Anna lapselle tilaa ilmaista itseään eri kielillä
  • Reagoi lapsen puheeseen kiinnostuneesti ja kysellen, ole läsnä vuorovaikutustilanteissa.
  • Monikieliselle lapselle on normaalia lainata sanoja toisesta kielestä. Keskustellessa lapsen kanssa voit pyytää korjausta tai tarjota suomenkielisen sanan tutustuttavaksi.
  • Positiivinen ilmapiiri äidinkielen ylläpitämisen ympärillä on tärkeä: Pakottaminen ei ole keino. Avainasemassa on vuorovaikutus ja äidinkielen liittäminen myönteisiin tilanteisiin.
  • Hiipuva kielitaito on normaali ilmiö kielen altistuksen vähentyessä, ei epäonnistumisen merkki.
  • Eri kielet ovat iso rikkaus, ei taakka.

Lähteet 

Lukusilta
Lari Kotilainen Suomensuojelija, WSOY 2009

Perhe maailmalla -blogi: Äidinkielen ja oman kulttuurin ylläpito

Soile Pietikäinen ja Kaisa Pankakoski: Kieli kasvaa lasta kuuntelemalla
Kaisa Pankakoski: Monikielisen lapsen aaltoileva kielten kehitys
Anna Gustafsson: Tositarinoita: Miina ja Manu muuttavat taas