Miten tukea lapsen sopeutumista

Isot elämänmuutokset kuten ulkomaille muutto, saattavat horjuttaa hetkellisesti lapsen turvallisuuden tunnetta. Melkein kaikki tuttu ja turvallinen muuttuu ympärillä.

Uudessa-asuinmaassa-Vanhemmuus-Miten-tukea-sopeutumista-Päivi-Arvonen-Kotiarki1.jpg

Muutto sekä siihen liittyvät monenlaiset tunteet saattavat tuntua melkoiselta kaaokselta lapsen mielessä. Lapsilla ei ole vielä valmiuksia muodostaa jäsentynyttä kokonaisuutta tapahtumista. Myös tunteiden säätely on vasta kehittymässä. Osa lapsista viestittää selvästi sopeutumishaasteistaan esimerkiksi kiukuttelemalla. Sopeutumisen haasteet voivat näkyä myös väsymyksenä tai vaikka haluttomuutena mennä aiemmin rakastettuun harrastukseen.

Vauva tai taapero ei vielä juuri kaipaa kodin ulkopuolista elämää. Kouluikäiset sen sijaan kaipaavat usein kavereitaan, isovanhempia ja vanhaa kotia.

Jos muutto näyttäytyy vanhemmille pelkästään myönteisenä, lapsen reagointi ja protestointi voi yllättää. Vanhempi ei välttämättä osaa varautua muutoksen suuruuteen lapsen näkökulmasta. On tärkeää, että lapsella on mahdollisuus tuoda esiin myös vaikeita tunteitaan, ja että niistä voidaan keskustella. Vanhemmat voivat jakaa myös omia tuntemuksiaan muutosta ja toimia mallina lapselle, joka vastaa opettelee tunteiden tunnistamista, nimeämistä ja säätelyä.

Lapsen sopeutumista voi tukea eri tavoilla muuton yhteydessä.

Lapsen sopeutumisen tukeminen

  • Pidä kiinni tutuista arjen rutiineista ja aikatauluista. Lapset (ja aikuiset!) kaipaavat luontaisesti johdonmukaisuutta ja ennakoitavuutta. Tunne pysyvyydestä ja jatkuvuudesta tukee turvallisuuden tunnetta.
  • Tue jatkuvuuden tunnetta pienillä asioilla: vanhasta kodista tuodut esineet tai ennakkoon sovittu yhteydenpito kaukana olevien läheisten kanssa. Jatkuvuuden tunnetta voi tukea myös käsittelemällä lapsen kanssa muuttoa ja sen tuottamia tunteita useaankin kertaan. Näin lapsi alkaa luomaan jatkumoa elämästään ennen ja jälkeen muuton.
  • Huolehdi hyvinvoinnista: liikunnasta, ulkoilusta, levosta, syömisestä ja yhteisestä ajasta.
  • Pidä lapsen kanssa yhteyttä vanhoihin ystäviin.
  • Aloita lapsen päivähoito ns. pehmeällä laskulla eli lyhennetyllä hoitopäivällä, jossa vanhempi on aluksi mukana.
  • Lapsi voi haluta jatkaa tuttua harrastusta tai aloittaa uuden harrastuksen. Harrastusten parissa voi tutustua kavereihin.
  • Antakaa toisillenne turvaa muutosten keskellä. Oman perheen tuki ja yhdessäolo on tärkeää erityisesti alkuvaiheessa. Asuinympäristön lisäksi muuttuvat kieli ja kulttuuri. Lapset joutuvat ehkä aloittamaan uudessa asuinmaassa päiväkodin kielitaidottomana.
  • Kotona voi riidellä ja hermostuakin. Pyrkikää sopimaan riidat ja näkemään, että uuteen sopeutuminen on vaativaa kaikille. Vaikeita tunteita ei kannata kieltää, ei tarvitse olla reippaampi ja sopeutuvampi kuin pystyy. Vaikeista tunteista on lupa puhua. Ymmärtäkää ja sietäkää hankaliakin tunteita. On luonnollista olla surullinen, itkuinen tai ärtynyt muuton jälkeen. Jutustelu monenlaisten tunteiden syistä lisää ymmärrystä ja sallivuutta. Joskus itku ja ikävä tulevat yllättäen, kun joku asia muistuttaa vanhasta kodista ja mukavista muistoista.
  • Muuton ja siihen liittyvän tunteiden sekamelskan seurauksena lapsi saattaa olla esimerkiksi aiempaa arempi ja tarvitsee vanhemman tukea. Ulkomaille muutto tuo myös uusia haasteita sosiaalisiin tilanteisiin. Esimerkiksi uuden kielen oppiminen ja sillä kommunikointi, erilaisen kulttuurin ja siihen liittyvien tapojen ymmärtäminen ja kunnioittaminen, ovat taitoja, joita erityisesti ulkomaille muuttavat lapset tarvitsevat. Vanhempi voi tukea lapsen kykyä toimia sujuvasti tilanteessa kuin tilanteessa.
  • Elämään kuuluvat myös virheratkaisut: Joskus muutto voi osoittautua sellaiseksi. Muuttoon sopeutumisen tunnekuohut laantuvat 1-2 vuodessa, silloin voi tilannetta arvioida rehellisesti.


Lähteet ja lisätietoa

Mannerheimin lastensuojeluliitto

Perhe maailmalla -blogi: Miten tukea lapsen sopeutumista

Annaleena Holopainen: Lapsen sopeutumisen tukeminen
Milla Holmberg & Kristiina Andreasson: ”Kyllä elämä jotenkin kantaa siellä uudessa maassa”
Lapsiperheenä ulkomailla – kysymyksiä ja vastauksia