Kolmannen kulttuurin lapset

Ulkomaille muuttavat lapsiperheet törmäävät todennäköisesti kolmannen kulttuurin lapset -termiin. Termi kuvaa lapsia, jotka elävät lapsuutensa osin tai kokonaan vanhempiensa synnyinkulttuurin ulkopuolella.

Tyttö-ja-kissa1-Päivi-Arvonen-scaled.jpg

Lapsen ensimmäinen kulttuuri määräytyy vanhempien kulttuurista tai lapsen omasta kansalaisuudesta. Jos vanhemmat ovat eri kulttuureista, lapsella on kaksi ensimmäistä kulttuuria. Toinen tai toiset kulttuurit määräytyvät ulkomaista, joissa lapsi on elänyt. Kolmas kulttuuri kehittyy kansainvälisen elämän myötä ensimmäisten ja toisten kulttuurien välimaastoon.

Ulkomaille muuttaessaan koko perhe joutuu kontaktivyöhykkeelle: alueelle, jolla eri kulttuurit kohtaavat toisensa. Ulkomailla asuvilla aikuisilla on samanlaisia tuntemuksia tasapainoilemisesta kulttuurien välillä kuin lapsilla. Lapset elävät kuitenkin kehitysvuosia. Heillä ei vielä ole yhtä vakiintunutta arvomaailmaa tai ajattelutapaa eli kulttuuria, johon verrata ja heijastaa omia kokemuksia ja ajattelutapoja.

Moninainen identiteetti

Ulkomailla lapsuutensa tärkeät vuodet viettänyt kolmannen kulttuurin kasvatti ei välttämättä koe mitään yhtä kulttuuria täysin omakseen. Hänen identiteettinsä koostuu monesta eri kulttuurista ja värittyy kansainvälisillä kokemuksilla sekä niillä kulttuurisilla merkityksillä, jotka ovat ominaisia hänen asuinmaassaan. Lapsen kulttuuri-identiteetti saattaa olla siis hyvin erilainen kuin hänen vanhempiensa. Myös sisarusten identiteetti voi olla hyvin erilainen: yksi kokee olevansa hyvin suomalainen, toiselle asuinmaa on oman identiteetin lähde ja kolmas kasvaa maailmankansalaiseksi.

Ihmisen identiteetti ei ole pysyvä, vaan se muuttuu läpi elämän – tilanteen, iän ja kokemusten myötä. Kolmannen kulttuurin kasvatti saattaa käydä läpi erilaisia identiteettivaiheita ja eri tilanteissa identiteetti näyttäytyy erilaisena.

Tasapainoisen identiteetin kannalta on tärkeää, että vanhempi antaa arvoa lapsen kokemuksille ja kehittyvälle kolmannen kulttuurin identiteetille. Myönteisen yhteyden rakentaminen paikalliseen kulttuuriin on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on, että lapselle kerrotaan hänen omista juuristaan ja pidetään yllä yhteyttä ensimmäiseen kulttuuriin. Kun lapsella on vahvat juuret kaikissa kulttuureissa, hänellä on hyvä alusta, jolla tasapainotella monikulttuurisen identiteettinsä kanssa.

Lue lisää aiheesta

Perhe maailmalla: Äidinkielen ja oman kulttuurin ylläpito
Ilona Tikka: Suomalainen lapsi maailmalla, Kansanvalistusseura 2004.

Perhe maailmalla -blogi: Kolmannen kulttuurin lapset

Identiteetin muutos: Elina Uusitalo: Ulkosuomalainen kulttuurien välissä
Annaleena Holopainen: Ulkomaille muuton mahdollisuudet lapsille