Ulkomailla asumisen vaikutukset lapseen ja nuoreen

Ulkomailla asuminen vaikuttaa lapsen ja nuoren kehittyvään identiteettiin.

Paluu-Vanhemmuus-Ulkomailla-asumisen-vaikutus-Päivi-Arvonen-Tyttö-ja-lampaat.jpg

Ulkomailla osan tai kokonaan lapsuutensa viettäneillä lapsilla on monia yhtäläisyyksiä.

Lapsuudessa ihmisen elämä kaikkine siihen vaikuttavina tekijöineen (esimerkiksi kyvyt, persoonallisuus, kiinnostuksen kohteet, identiteetti) ovat vasta hakemassa suuntaansa. Ulkomailla asumisella onkin erityinen merkitys lapsen myöhempään elämään. Puhutaan kolmannen kulttuurin lapsista (Third Culture Kids), jossa ulkomailla asuneen lapsen identiteetti saa vaikutteita sekä kotimaan ensimmäisestä kulttuurista että kohdemaan kulttuurista (toinen kulttuuri).

Monet kokevat kansainvälisen lapsuuden vaikuttaneen myöhempään elämäänsä myönteisesti. Tutkimusten mukaan ulkomailla asuneet lapset ja nuoret ovat yleisesti ottaen avoimempia, sopeutumiskykyisempiä ja pystyvät asettumaan helpommin eri kulttuureista tulevien ihmisten asemaan. He ovat myös tarkempia havainnoimaan ympäristöään, esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa. Kielitaito, avoimuus ja monipuoliset ystävyyssuhteet ovat nekin ulkomailla asumisen mukanaan tuomia positiivisia puolia.

Ulkomailla lapsuutensa elänyt tuntee itsensä usein vähän erilaiseksi kuin lapsuutensa kokonaan Suomessa viettänyt. Hän ei välttämättä osaa selittää muille tai itselleen, millä tavoin hän on erilainen, mutta tunne voi olla hyvinkin voimakas.

Äskettäin ulkomailta palannut voi kokea yksinäisyyttä ja irrallisuutta sekä juurettomuutta: hän ei tunne olevansa kotona oikein missään. Ulkomailla asuminen on muokannut identiteettiä. Lapsi/nuori voi kokea olevansa vastakkaisten arvojen ja maailmojen välissä. Olennaista on, että vanhemmat osaavat ja jaksavat tukea lapsensa erilaisuutta ja näkevät kansainvälisen lapsuuden voimavarana.

Lisätietoa ulkomailla asumisen vaikutuksesta

Annaleena Holopainen: Ulkomaille muuton mahdollisuudet lapsille
IIona Tikka: Suomalainen lapsi maailmalla