Päätös ulkomaille muutosta asettaa lapset hyvin erityiseen tilanteeseen. Lapsuudessa ihmisen elämä kaikkine siihen vaikuttavine tekijöineen (esim. kyvyt, persoonallisuus, kiinnostuksen kohteet, identiteetti) on vasta hakemassa suuntaansa.
Supisuomalaisen perheen lapsista tulee ulkomailla asuessa ainakin jollain tasolla kolmannen kulttuurin lapsia (Third Culture Kids). Termi kuvaa ilmiötä, jossa lapsi asuu merkittävän osan lapsuudestaan kotimaan ulkopuolella. Hänen identiteettinsä saa vaikutteita sekä kotimaasta (ensimmäinen kulttuuri) että kohdemaasta (toinen kulttuuri).
Kieli ja kulttuuri
Muuton tuomista positiivisista puolista nousee usein ehkä ensimmäisenä mieleen vieraan kielen oppiminen. Se on ehdottomasti valtti tulevaisuuden työelämässä: kielitaidon tarpeellisuus sekä arvostus ovat jatkuvassa nousussa.
Kielitaidon lisäksi kyky ymmärtää eri kulttuureja on eräs ulkomailla asumisen tuoma etu. Kansainvälisten muuttojen ja yhteistyösuhteiden lisääntyessä kommunikointi eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa on ennemmin sääntö kuin poikkeus, myös Suomessa. Tutkimusten mukaan ulkomailla asuneet lapset ja nuoret kykenevätkin usein asettumaan helpommin eri kulttuureista tulevien ihmisten asemaan sekä näkemään tilanteen monista eri (kulttuurisista) näkökulmista.
Amsterdamin Suomi-koulun esikouluryhmää opettaessani pääsen ilokseni usein ihastelemaan ulkomailla asuvien lasten kykyä kommunikoida usealla kielellä, ja joustavasti vaihtaa kielestä toiseen.
Sosiaaliset taidot
Ulkomailla asuvien lasten empatiakyky ei koske ainoastaan eri kulttuureja. Heidän on huomattu olevan myös yleisellä tasolla avoimempia ja sopeutumiskykyisempiä. Tämän on arveltu liittyvän siihen, että ulkomailla asuminen tuo mukanaan ripakopallisen kokemuksia, joissa lapsi on joutunut toimimaan täysin uusissa tilanteissa uusien ihmisten kanssa.
Opetellessaan sopeutumaan uuteen, erilaiseen ympäristöön, lapsi saa omakohtaisen kokemuksen siitä, kun opitut mielenmallit eivät tarjoakaan tuttuuden ja turvallisuuden tunnetta.
Ulkomailla asuneiden lasten on huomattu olevan tarkempia havaitsemaan ympäristöään (esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa). Heidän on ollut opittava keräämään kaikki ympäristössä tarjolla oleva tieto kyetäkseen toimimaan siinä.
Ystävyys- ja perhesuhteet
Muuton tuomia etuja on lapsen ystävyyssuhteiden verkon laajentuminen Suomen ulkopuolelle.
Ulkomaille muuton on myös huomattu lähentävän perheenjäseniä. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että vieraassa ympäristössä perheenjäsenten on tukeuduttava toisiinsa aiempaa enemmän. Kohdemaan tarjoamat sosiaaliset verkostot eivät ole kotimaan turvaverkon kaltaisia.
Positiivisesti elämää mullistava kokemus
Ulkomailla asumisen tuomia mahdollisuuksia lapsille ja nuorille ovat ainakin kielitaito, kyky ymmärtää eri kulttuureja, avoimuus, sopeutumiskyky ja monipuoliset ystävyyssuhteet.
Parhaimmillaan ulkomaille muutto on lapselle elämää mullistava kokemus, jonka positiiviset vaikutukset ulottuvat monille elämän osa-alueille, opiskelu- ja uravalinnoista aina perhe- ja ystävyyssuhteisiin. Kuten monien muidenkin saavutusten ja elämän suuntaa muuttavien kokemusten kohdalla, on muuton positiivisten vaikutusten eteen vuodatettu monet ikävän ja jännityksen kyyneleet hyvästejä jätettäessä ja uuteen kotimaahan sopeuduttaessa.
Annaleena Holopainen
Kuva: Lavi Perchik/Unsplash
Kirjoittaja on koulutukseltaan psykologi. Hän on asunut v. 2016 alkaen Amsterdamissa ja työskentelee tällä hetkellä lasten- ja nuortenpsykologina the Expat Kids Club -yksityispraktiikalla, toimii tutkimusavustajana kiintymyssuhteeseen keskittyvässä tutkimusprojektissa Vrije Universiteit -yliopistossa sekä opettaa esikouluryhmää Amsterdamin Suomi-koulussa. Annaleena Holopaisen postauksia löytyy lisää Connecting the Pieces -blogista