Ystävystyminen ulkomailla

Perheen ulkopuoliset merkitykselliset ihmissuhteet, kuten ystävät ja luottohenkilöt, tuovat arkeen turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia.  Ne myös vahvistavat osallisuuden tunnetta, joka on syrjäytymisen vastakohta.

Ystävyyssuhde ei kuitenkaan synny pakottamalla, vaikka sille olisi tarvetta. Ensimmäinen askel sille on ihmisten tapaaminen ja tutuksi tuleminen.

Osallistuminen toimintaan avaa mahdollisuuden tutustumiselle

Eräs hyvä keino löytää merkityksellisiä ihmissuhteita on etsiä tilanteita, joissa voi tavata ihmisiä ja tutustua paremmin. Potentiaalisia tilanteita syntyy tekemisen ohessa, arjessa ja harrastaessa. Kuntosalilla kohtaaminen voi syntyä samalle laitteelle jonottamisesta. Lasten koulukyytien suunnittelu tuo vapaaehtoiset vanhemmat yhteiseen keskusteluun. Savikurssilla voi alkaa puhua vierustoverin kanssa vetäjän suurenmoisuudesta tai saven mahdottomuudesta.

Lista voisi olla kuvaus vaikkapa Merimieskirkolla viikoittain kokoontuvasta lasten kerhosta tai au pairien kuukausittaisesta kokoontumisesta. Ennaltaehkäisevän sosiaalityön tarkoituksena on luoda tilanteita, joissa syntyy kohtaamista, koska se voi tarkoittaa ystävystymistä.

Rohkeutta yrittää, lujuutta olla tyytyväinen

Kohtaamispaikat ovat hyvä tapa löytää uusia ihmisiä, mutta järjestetty toiminta ei vetoa kaikkiin eikä sellaista ole joka paikkakunnalla. Viikkoaikatauluunkin saattaa olla mahdotonta lisätä säännöllistä omaa aikaa. Jos mahdollista, uudella asuinpaikalla voi olla viisasta jatkaa aiempaa harrastusta tai vapaa-ajan viettotapaa, koska sen sisältö on jo tuttua. Tuttuuden tunne saattaa olla helpottavaa, kun vieraalla kielellä toimimisen lisäksi kaikkea ei tarvitse opetella. Onnistumisen kokemukset vahvistavat minäpystyvyyden tunnetta ja vähentävät oppimisesta koituvaa stressiä.

Tärkeintä ei ole viikoittaisuus, tietty paikka tai tapa, vaan pikemmin mahdollisuudet toistuvan vuorovaikutuksen syntymiselle ja rohkeus yrittää. Itsenäinen harrastus (kuten yleisessä saunassa käyminen) tutustuttaa samanrytmisiin henkilöihin. Paikalliset sosiaalisen median ryhmät ja keskustelut ovat helppo tapa osallistua etänä. Joskus on mukava tutustua vahingossa, päätyä ystäväksi ilman ilmassa leijuvaa tarkoituksellisuuden tuntua.

Aina ei kuitenkaan etsimälläkään löydy uutta sydänystävää. Silloin voi auttaa ajatus “tarpeeksi hyvästä”. Se voi olla lapsen koulukaverin vanhempi tai jumpparyhmän henkilö.

Merkityksellisiä ihmissuhteita kannattaa etsiä ja vaalia, sillä niiden avulla olemme osa ryhmää. Merkityksellisen ihmissuhteen ei tarvitse olla täydellistä toisen ymmärtämistä, paremminkin tunne siitä, että olet jollain tavalla erityinen toiselle; välillänne on luottamusta ja positiivista vuorovaikutusta.

Salla Korteniemi, Lontoon merimieskirkon liikkuva sosiaalikuraattori

Kirjoittaja on koulutukseltaan kasvatustieteiden kandidaatti. Hän työskentelee tällä hetkellä Lontoon Merimieskirkon liikkuvana sosiaalikuraattorina. Työssään Korteniemi tukee suomalaisten yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia Isossa-Britanniassa ja Irlannissa.  Korteniemi on aiemmin työskennellyt pitkään mm. toimittajana, markkinointiyrittäjänä ja opettajana.

Kuva: Anupam Mahapatra/Unsplash